Vesilintujen talvikanta selvitetään – osallistu laskentoihin tammikuussa!
Suomen talvehtivat vesilinnut lasketaan 1.–7.1.2020 osana Euroopan laajuista selvitystä. Ensimmäisen kerran vesilintujen talvikannat arvioitiin Suomessa vuonna 2016. Laskentojen avulla tutkitaan muun muassa kantojen ja talvilevinneisyyden muutoksia ja tunnistetaan vesilinnuille tärkeimmät talvehtimisalueet. Tulokset ovat tärkeitä esimerkiksi suojelualueverkoston täydentämisessä.
Laskennat järjestävät BirdLife Suomi, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Suomen ympäristökeskus.
Miten osallistut?
- Retkeile vesistöjen äärellä 1.–7.1., laske vesilinnut valitsemistasi paikoista ja kirjaa havainnot Tiiraan.
- Ennen laskentaa kannattaa katsoa Tiirasta, mistä päin ei ole vielä kirjattu vesilintuhavaintoja ja valita retkikohde sen mukaan.
- Laskennat kannattaa keskittää sisä- ja välisaaristoon ja jäätilanteen mukaan myös sisämaahan.
- Jos sinulla on talvilintulaskentareitti, sillä tehdyt havainnot kelpaavat, vaikka laskenta olisikin tehty ennen vuodenvaihdetta.
- Mikäli sää on laskentajakson ajan huono (heikko näkyvyys, kova aallokko tms.), voi laskentaa lykätä muutamalla päivällä. Laskenta on kuitenkin syytä tehdä mahdollisimman pian sään parannuttua, etteivät lintujen siirtymät ala hankaloittaa havaintojen tulkintaa.
- BirdLifen jäsenyhdistykset koordinoivat laskentoja joillain alueilla. Tarkista siis, onko yhdistykselläsi esimerkiksi lista kohteista, jolta voit varata itsellesi laskenta-alueen!
Miten havainnot kirjataan Tiiraan?
- Kirjaa kaikki havainnointipaikasta havaitsemasi vesilinnut (mukaan lukien nokikana ja ruokkilinnut) Tiiraan.
- Havainnointipaikaksi merkitään se karttapiste, josta katsoit merelle tai järvelle. Muista merkitä myös havainnointipaikan tarkkuus.
- Valitse linnun tilaksi “p_vll”, joka kertoo, että kyseisestä pisteestä on laskettu kaikki siitä havaitut paikalliset vesilinnut. Muista merkitä tila kaikkiin pisteestä tehtyihin havaintoihin.
- Jos johonkin pisteeseen ei näy ainuttakaan paikallista vesilintua, kirjaa havainto ”vesilintu 0 p_vll” (lajiksi vesilintu, lukumääräksi 0, tilaksi p_vll).
- Merkitse ainakin isoille parville ja harvalukuisille lajeille myös linnun paikka ja paikan tarkkuus.
- Mikäli yhteen pisteeseen näkyy useita saman lajin suuria parvia, jotka sijaitsevat toisistaan huomattavasti erillään, kannattaa ne kirjata omina havaintoinaan. Tällöin on tärkeää, että havainnoissa on myös kellonaika, joka kertoo parvien näkyneen samaan aikaan.
- Jos samaan pisteeseen näkyy yksi suuri parvi ja lisäksi tätä selvästi pienempiä ryhmiä, merkitään linnun paikaksi isomman parven sijainti. Kun linnut ovat hajallaan isolla alueella, voidaan linnun paikaksi kirjoittaa niiden summittainen keskipiste ja linnun paikan tarkkuudella (esim <1 km) kerrotaan, että linnut olivat hajallaan. Lisätieto-kentässä voi selostaa tarkemmin lintujen sijoittumista.
- Myös sukupuoli- ja ikäjakaumia on hyvä erotella havainnoissa omille riveilleen.
- Jokainen kirjattu havainto, myös nollatieto, on tärkeä!
- Laskennoissa määrätietoisessa muuttolennossa havaitut vesilinnut kannattaa myös kirjata Tiiraan. Niissä EI kuitenkaan saa käyttää “p_vll” tilaa, jota käytetään vain paikallisille linnuille. Lennossa havaitut alueella paikkaa vaihtavat linnut luetaan paikallisiin.
Kysy lisätietoja:
Luomuksen linnustonseuranta
linnustonseuranta(at)luomus.fi
suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi
tero.toivanen(at)birdlife.fi